Pilates alkeis/peruskurssi

  • 17.1.-14.3.2018
  • Ke klo 18.15-19.15
  • Hinta: 144€
  • Ohjaaja: Hanna Knihtilä

Kurssilla käymme läpi Pilates-harjoittelun perusteet, sekä hieman anatomiaa, joka auttaa ymmärtämään kehon linjauksia ja lihaskytköksiä. Opettelemme rakentamaan ja vahvistamaan kehon syvän ydintuen, sekä tunnistamaan ja hallitsemaan selkärangan asentoa ja liikettä. Harjoitteiden avulla opettelemme kehon lihaskerrosten aktivoimista syvistä kohti pinnallisia lihaksia, ja liikkeen hallintaa keskivartalosta käsin.

Ilmoittautuminen lomakkeen kautta

MP Mama Pilates kurssi

  • 30.1.-27.3.2018
  • Ti klo 10-11
  • Hinta: 144€

Kurssi on suunnattu vauvojen äideille. Tunneilla tehtävät harjoitteet edistävät raskaudesta ja synnytyksestä palautumista, vahvistavat keskivartalon tukea ja tuovat helpotusta kantamisesta kiristyneisiin selän ja niska-hartiaseudun lihaksiin. Kurssille voi osallistua heti synnytyksen jälkitarkastuksen jälkeen. Vauva on tervetullut tunnille mukaan!

Ilmoittaudu mukaan lomakkeen kautta

Tankotanssin alkeet

Tankotanssin alkeiskurssi 

  • 16.1.- 13.3.2018
  • Ti klo 17-18
  • Hinta: 144€ (9h)
  • Ohjaaja: Hanna Knihtilä

 

Tankotanssin alkeistunnit

  • 24.1.-14.3.2018
  • Ke klo 17-18
  • Ohjaaja: Hanna Knihtilä
  • Kausihinta: 128€ (8h)
  • Tällä tunnilla voi käydä myös satunnaisesti kertakäyntimaksulla tai sarjakortilla

 

Sekä tankotanssin alkeiskurssilta, että alkeistunnilta voit aloittaa tankotanssi harrastuksen. Tunneilla opetellaan peruspyörähdyksiä, sekä staattisia peruspitoja tangolla, kuten istuminen ja seisominen tangolla, tangolla kiipeäminen, sekä perusinvertti. Teemme myös kehonhallinta-, voima- ja liikkuvuusharjoitteita.  Varusteiksi tarvitset lyhyet shortsit staattisia pitoja varten, joiden päälle voit halutessasi pukea pitkälahkeiset housut pyörähdysharjoitteluiden ajaksi. Ota mukaasi myös pieni pyyhe, jolla voit kuivata tankoa ja ihoasi.

Ilmoittaudu mukaan lomakkeen kautta

Kipinästä koreoksi ja kisaan

Tänä kesänä tein jotain ennenkuulumatonta. Ilmottauduin kilpailuun. Enkä mihin tahansa kilpailuun, vaan tankokilpailuun. Noh oikeastaan se oli Showcase-tyyppinen tilaisuus eikä niinkään semmoinen kisa, mihin rankataan ’the best of the best’. Eihän sellaiseen meikäläisellä vielä mitään asiaa ole, let’s face it. Tämän takia uskaltauduinkin mukaan. Ja myös siksi, että tiesin, että jos istuisin katsomossa niin miettisin vaan, että miksi en lähtenytkään.

 

Vaikka olenkin tavoitteellinen treenaja, niin en ole lainkaan kilpailuhenkinen. En ole koskaan harrastanut lajia, jossa oltaisiin kilpailtu ja ainoa jota vastaan elämässä kisaan, on minä itse. Tämä ehkä tuli vastaan hankaluutena asennoitua tiettyyn aikataulutukseen ja opetteluun, mitään käsitystä ei ollut kisakunnon saavuttamisesta. Keskityin vain ilmaisuun, ja koreografian työstöön, asioihin, jotka ovat tuttuja jo aiemmilta vuosilta tanssimaailmasta.

 

Miltä tuntui siis osallistua kisaan? Prosessi itsessään oli kovinkin tuskainen. Piti osata olla yrittämättä liikaa, mutta samalla tuoda parhaimpia taitojaan esille. Kapuloita lensi rattaisiin koko kesän, ja niin vihlova olkapää kuin vaaniva flunssa yrittivät pilata treenikunnon juuri ennen kisoja. Aloitin treenaamisen kesäkuussa kun selvisin selkäkivusta, joka vaikutti kevätesityksen onnistumiseen. Yritin tehdä kokonaisvaltaista treeniä kesäkauden tunneilla, kuntosalitreenillä sekä omalla lihaskunto- sekä venytysharjoittelulla. Mahtavan tuen sain koreotiimin tanssikavereilta sekä ohjaajilta, ilman teitä koreota ei olisi tullut ja lavalla olisi improttu huomattavasti enemmän.

 

Haastavaa oli myös tilanhallinta. Lavasta sai kuvan vasta paikalla kisa-aamuna ja se kieltämättä vaikutti omaan suoritukseen. Stage-tyyliset tangot olivat aivan uusi kokemus, ja spinnitankoiluun olin itseoppinut noin kuukausi takaperin tankoilutoverin avulla. Kenraali meni kuitenkin odotuksia paremmin. Jopa paremmin, kuin kenraalit yleensä ja huomattavasti paremmin kuin itse kisaveto. Viime hetken muutokset koreografiaan rokottuivat sulavuudessa ja muistissa, mutta yleisesti fiilis jäi positiviiseksi.

 

Kisasuoritukseen kuului isona osana asuni, jonka suunnittelin ja toteutin itse. Olen siinä mielessä hyvässä asemassa, koska olen vaatetusalalta kouluttaunut ja voin tarvittaessa kaavoittaa sekä ommella omat vaatteeni, koska visiotani vastaavaa kokonaisuutta ei löytynyt valmiina. Tämä kuitenkin toi kisavalmistautumiseen omat stressitekijänsä. On ihan toinen juttu odottaa jonkun muun vastuulla olevaa tuotetta, kuin tietää, että olet itse vastuussa onnistumisistasi. Ja itseäni kohtaan olen useinkin kaikin tavoin hyvin ankara. Lopputulos oli kuitenkin omasta mielestä tyydyttävä ja sai positiivista palautetta, joten annan tällä kertaa pienten teknisten toteutusmokien olla. Niin tanssissa, kuin asussa.

 

Tässä kilpailussa en sijoittunut edes top 10:n joukkoon, mutta tunnen itseni voittajaksi siitä huolimatta. Miksikö? Siksi, että olen kiivennyt lavalle kymmenen vuoden tauon jälkeen, vähissä vaatteissa ja ajanut sitouttamani prosessin loppuun asti. Ja myös siksi, että koreografiani kosketti, ja sen tarina välittyi; sain niiltä, joita arvostan, hyvää palautetta. Ja siksi, että uskalsin kilpaillakin vaikka sekin oli hyppy tuntemattomaan kohdallani. Ja kaikki tämä niinsanotusti tanssijan vanhalla iällä. Ehkä minä kilpailen uudestaankin. Eihän sitä koskaan tiedä mitä keksin ruveta rupeamaan.

-Katja

Neppari hukassa

Olen tälle kesäkaudelle ottanut haasteen käydä Pilates-tunneilla ja oppia nauttimaan tästä haastavasta liikuntamuodosta. Lajia on tullut kokeiltua kyllä aiemminkin muissa paikoissa, mutta se ei ole vaan saanut innostumaan. Kuitenkin nyt kun omat tankotreenailut vaativat vielä parempaa kehonhallintaa, tuntui, että Pilates antaisi hyviä eväitä sille tielle.

Voisin jälleen kerran alleviivata oikean ohjaajan merkitystä omalle treenikokemukselle. Ei todellakaan ole ihan sama kuka tuntia vetää ja niin kuin esimerkiksi kampaajan kanssa, on aina plussaa, jos ohjaaja tuntee sinut, jotta saat omalle tasollesi sopivaa ohjausta, sillä varsinkin aikuistreenajana, kaikilla on todella erilaiset lähtökohdat sekä päivittäiset arkielämän vaikutteet esimerkiksi kehonkäyttöön.

Loftilla on kesäkaudella aina mahdollista osallistua erilaisille mielenkiintoisille workshopeille tai kursseille, eikä Pilateksen alkeet ollut poikkeus. Vaikka tunteja olikin alla, niin ilmoittauduin alkeiskurssille innolla. Tästä sainkin taas lisää tukea omiin harjoituksiin, puhumattakaan, että Pilates sopii myös kotimatolle kokeiltavaksi välipäivinä. Ja ainakin omalla kohdalla hengitystä voisi treenata vaikka kuinka paljon!

Minun kohdallani treeni ei lopu silloin kun poistun Studio Loft-tilasta, vaan pyrin ottamaan harjoitteet osaksi elämääni. Pilates, kuten Method Putkistokin, on antanut mainioita ajatuksia esimerkiksi hyvän kehonasennon löytämisestä, yleisestä keskittymisestä ja tehokkaan hengityksen löytämisestä. Sitä huomaa korjaavansa asentoaan ihan kävellessä tai istuessa työpöydän ääressä, miettien keskivartalokorsettiaan ihan uudella tavalla. Jos joku arkinen asia hermostuttaa, niin pienellä keskittymisellä ja hengittelyllä saa palautetta positiivisen energian virtaamaan.

Pilates on osoittanut minulle varsin hankalaksi harrastukseksi, mutta en anna sen lannistaa. Esimerkiksi oikeanlaisen hengityksen ja kylkikaarien hallinnan ollessa täysin surkealla tasolla, välillä tunnilla joutuu todellakin tekemään töitä onnistumisten eteen. Kun omista kylkiluista puuttuu ns. Neppari, joka yleisesti auttaa hirmuisesti, vaikkapa keskivartalohallinnassa, voisi omassa prosessissa jopa välillä täysin lannistua.

Mutta Pilates vaatiikin treeninä yleistä pitkäjänteisyyttä, sekä malttia, josta voi päätellä, että sitten kun jossain onnistuu, niin se tunne onkin aivan mahtava!

Ja maltti, sekä pitkäjänteisyys, ovat ehdottomasti taitoja, joita tässä elämässä tarvitsee, myös treenisalien ulkopuolellakin!

Aurinkoisia heinäkuun päiviä!

Katja

Wannabe Flying Ballerina

Aikuisena on tullut kokeiltua, jos minkälaista harrastusta. Paljon useampia, kuin silloin lapsena, jos nyt ei oteta huomioon koulun liikuntatuntien valikoimia, jotka eivät useinkaan olleet minulle niin mieluisia, vaikka liikunta sinänsä kuului lempiaineisiin jo alakoulusta asti.

Minun taustaani onkin aina kuulunut tanssi, monessakin muodossa, jo kolmivuotiaasta asti, jolloin niin sanotusti aloitin harrastuksen luovan tanssin ryhmässä ja pupuesityksessä. Sittemmin tämä on pysynyt mukana (muutamaa rehvakasta vastarintavuotta laskematta) ja olen jopa itsekin vetänyt erilaisia tanssiryhmätunteja sekä ollut tanssilinjalla lukioaikana. Ja tanssin pariin olen palannut nytkin, vaikkakin hieman eri muodossa.

(kuva lainattu täältä)

Kokeilin tankoilua ensimmäisen kerran syksyllä 2011, jolloin opiskelijakortilla sai yhden ilmaisen tunnin ostaessaan viiden kerran kortin. Tällöin laji ei vakuuttanut minua, vaikka pyörähtelyt tangolla olivatkin sinänsä aika veikeitä. Ajattelin tuolloin, ettei minua kyllä millään ilveellä saa tangolle kiipeilemään, ”sehän sattuukin” ja ”en kyllä ainakaan mene ylösalaisin mihinkään”. Tällöin harrastus jäi ja kaksi kertaa kortillakin jäi käyttämättä. Hyvä akrobaattinen ystäväni vakuutti mielipiteeni täysin, kun hänen sosiaalisen median feedinsä täyttyivät kaikenlaisista asennoista ja kasvavasta habasta. Minun narukäteni itkivät kilpaa epäonnistuneen mieleni kanssa.

(kuva lainattu täältä)

Olen sitä mieltä, että kohtalo on johdattanut minut Studo Loftille. Sanoinko tämän jo?

Muistan nähneeni 2015 jonkun flyerin Puistolan asemalla ja miettineeni jo silloin, että täytyypä joskus käydä kurkkaamassa tämä studio, josko piruuttaan antaisi tangollekin uuden mahdollisuuden. Tämä ajatus heräsi lähinnä siksi, että mieleni kaipasi tanssia ja tanssimaista liikettä, ja useat aikuisryhmät eivät tuo sellaista haastetta mitä kaltaiseni goal-digger jatkuvasti harrastaessaankin kaipaa.

En kuitenkaan päätynyt loftille vasta kuin joululomalla ja silloinkin tulin kysymään Method Putkisto-tunneista, koska kipeytynyt lanne vaati joogaakin rauhallisempaa kehonhuoltoa, mutta päädyin avoimelle tankokokeilutunnille ja joku pieni kipinä siinä sitten syttyi.

Syy siihen oli varmasti osittain mielettömän lahjakas ja pitkäpinnainen ohjaaja, sekä loftin rauhaisa habitus, mutta joku sai minut aloittamaan intensiivisen treenaamisen, niin tankoilun kuin putkistonkin parissa. Käytänkin mielellään vapaa-aikaani juuri näiden harrastusten parissa, jos vaan voin ja Studio Loft on todella korkealla minun arvolistallani, enkä häpeile sitä yhtään. Kaikkein tärkeintä on hyvinvointi, niin henkinen kuin fyysinen ja loftilla treenaantuu molemmat. Ja sitten taas jaksaa kaikkea muuta.

Vuosi sitten sain viikkoaikatauluihin lisää täyttöä, kun muodostui loftin koreoryhmäkin, jonka seurauksena väitän, että on muodostunut myös uusia ystävyyssuhteita, mikä sekin on usein aikuisharrastuksissa harvinaista. Tai esimerkiksi kuvittelen vaan, etten ehkä ensimmäiseksi naureskelisi kuntosalilla vieraiden kanssa tai pumppitunnin päätteeksi heitettäisi vitsiä tämän kertaisista treenisuorituksista.

(kuva lainattu täältä)

Tankotanssi on kaikkine muotoineen antanut minun aikuisaivoilleni juuri kaipaamaani haastetta, kokonaisvaltaista kuntoilua sekä luovaa ilmaisua, ja muut harrastukseni tukevat tanssiharrastustani.

Ja kyllä, on todellakin päiviä kun luuserifiilis on valtava ja mikään liike ei mene nappiin, mutta on myös päiviä, jolloin ylittää itsensä sellaisin tavoin mitä ei koskaan ole uskonut mahdolliseksi. Nyt sitä löytyykin kaikenlaisia liikkeitä omalta ”bucket list”:ltä ja yksi niistä on ”flying ballerina”. Tämä ehkä osittain nostalgisuutensa vuoksi (klassinen baletti kuului monen vuoden ajan kaksi kertaa viikossa elämääni), mutta myös siksi, että tuo käsittämättömän keveä ja kaunis liike on todella vaikea saada onnistumaan. Ja sehän on hunajaa minun luonteelleni!

 

Treeniterkuin,

Katja

Ps. Muistakaa tulla Studio Loftin kevätjuhlaan su 28.5.2017. Meikäläinenkin ehkä kehtaa koreojoukon kera estraadille. Ehkä.